Lasten toimintaterapia

Toimintaterapia on kuntoutusta, mikä perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön yksilöllisen arvioinnin pohjalta. Terapian tarkoituksena on mahdollistaa lapsen osallistuminen arjen toimintoihin, leikkiin, oppimiseen ja vapaa-aikaan. Arjen sujumiseen vaikuttavat oleellisesti myös ympäristön haasteet ja mahdollisuudet, joten vuorovaikutteisuus lapsen lähiympäristöön, päiväkotiin ja kouluun, on tärkeä osa toimintaterapiaprosessia. Yksilöllisen arvioinnin ja lähiympäristöstä saadun tiedon pohjalta toimintaterapialle laaditaan terapiatavoitteet – yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. 

Lasten toimintaterapiassa terapeuttisena toimintana käytetään usein leikkiä. Leikki heijastaa kokonaisvaltaisella tavalla lapsen motorisia, tiedollisia ja sosiaalisia taitoja. Leikkiin lapsi motivoituu ja luontaisesti suuntautuu. Lapselle on tärkeää leikin tuottama toiminnan ja keksimisen ilo, ei niinkään sen lopputulos. Tämän vuoksi leikki soveltuu hyvin lapsen kehityksen arviointiin, kasvatuksen, opetuksen ja kuntoutuksen välineeksi. 

Lasten toimintaterapeutin työtä voivat ohjata useat teoriat ja viitekehykset. Sensorisen Integraation teoriaa on lasten toimintaterapiassa paljon tutkittu, sovellettu ja käytetty. Sensorisen Integraation terapiassa käytetään ns. aistirikastettua liikunnallisen leikin ympäristöä, mikä houkuttelee lasta aktiiviseen toimintaan. Terapian keskeinen ajatus on tuottaa ja säädellä aistitietoa – erityisesti liikeaistista, lihaksista ja nivelistä sekä iholta tulevaa tietoa. Terapian keskeisiä asioita ovat myös vireystilan huomioiminen, onnistumisen kokemukset ja toimintojen yhdessä valitseminen.

Lapsen itseohjautuvuutta hyödynnetään leikkiympäristöä muokkaamalla, tosin toiset lapset tarvitsevat enemmän ulkoista ohjausta ja struktuuria. Kaikki lapset tarvitsevat kokemuksia tarkoituksenmukaisesta toiminnasta, mutta jokainen lapsi tarvitsee erilaista tarkoituksenmukaista toimintaa (lisää Sensorisesta Integraatiosta www.sity.fi).

 

Rekisteri- ja tietosuojaseloste